Kaupunkien ja kuntien liikuntapaikat toteutetaan vahvasti urheilijoita ja aktiivisia kuntoilijoita silmällä pitäen. Usein pieni, mutta aktiviinen käyttäjäryhmä saa kuntoilualueensa, oli se sitten juoksurata, kuulantyöntörinki, tennis- tai yleisurheilukenttä. Milloin katse suunnataan senioreiden, syrjäytyneiden ja liian vähän liikkuvien eli tavallisen tuulipukukansan liikuntapaikkoihin?

 

Liikkumattomuuden kustannukset ovat kasvussa

UKK- instituutti on raportoinut liikunta- ja kulttuuriministeriön tilaamassa liikuntatutkimuksessa (2018) liikkumattomuuden yhteiskunnallisen kustannuksen olevan Suomessa 3200-7500M€. Liikuntalain (390/2015) tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua, harrastaa liikuntaa ja edistää väestön hyvinvointia sekä terveyttä. Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasa-arvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat, ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. Mikäli muutosta liikuntasuunnitteluun ei pystytä jalkauttamaan terveydenhuollon kustannusten on arvioitu nousevan 29% 2030 mennessä ja 58% vuoteen 2040 mennessä, vuoden 2014 kustannuksiin nähden.

 

Liikuntapaikat eivät ole vain urheilijoita varten

Liikuntapaikkojen rakentamisessa tulee huomioida kaikki kohderyhmät. Julkisia liikuntapaikkoja toteuttaessamme suurin painopiste tulisi olla kohderyhmissä, joilla suurimmat haasteet hyvinvoinnin kehittymisessä valtiollisesti ja siten eniten sosiaalisia kuluja tuottavat. Näistä ns. helpoimpia korjattavia olisivat varmasti elintapasairauksista kärsivien kulujen ehkäisy ja hoitoon joutumisen välttäminen. Monesti kuitenkin liikuntapaikkoja tuotetaan kuntasuunnittelussa aktiivisille liikkujille tai jopa urheilijoiden tavoitteita varten ja suurimpia sote kuluja aiheuttavien kohderyhmien tavoitteet koetaan liikuntarakentamisen trendin vastaisiksi. Onhan se kiistatta niin, että nuoria ja lähtökohtaisesti jo hyvinvoivia ihmisiä kun näemme harjoittelemassa julkisilla liikuntapaikoilla, saamme kansamme näyttämään voivan hyvin. Mutta onko se todellisuutta?

LeikkiSet PlayPlus

Me LeikkiSetillä omaamme jo nuoresta iästämme huolimatta liikuntapaikkarakentamisen vankimman faktapohjaisen näytön siitä, mitä edellä kuvattujen tavoitteiden saavuttamiseen vaaditaan. Toiminnallistava, aktivoiva ja ennen kaikkea motivoiva tuotekokonaisuus ovat avaintekijöitä suunnittelijoiden tukipalveluissamme. Kvantitatiiviseen käyttökokemus analyysiin perustuva analyysi-teknologiamme LeikkiSet PlayPlus ollaan ottamassa meillä aktiiviseksi leikki- ja liikuntapaikkakalustamisen johtamisen tukityökaluksi. Teknologian kehityksen aloitimme osana leikki- ja liikunta 2.0 hanketta 2019 lopulla. PlayPlus toimii tällä hetkellä tietyillä pilotti leikki- ja liikuntapaikoilla tuottaen meille dataa. Tätä dataa lopulta käytämme tehokkaasti niin uusien kuin olemassa oleville asiakkaidemme liikuntapaikkojen tasa-arvoisuutta tukevan tuotekokonaisuuden valintaan liikuntapaikkoja suunnitellessa.

 

LeikkiSetin ratkaisut

Leikin ja liikunnan edelläkävijänä LeikkiSet investoi erityisesti tasa-arvoiseen liikuntapaikkarakentamiseen.  Näemme, että ensimmäinen kosketus liikuntapaikkoihin tulee usein leikkipaikoista. Näemme päiväkodin olevan pientenlasten liikuntapaikka. Leikkipaikoilla on huolehdittava paitsi terveistä lapsista niin myös mm. liikuntarajoitteisten hyvinvoinnin edistämisestä. Olemme päässeet pureutumaan haasteisiin ja liikkumattomuuteen analyysi-teknologiamme PlayPlussan avulla. Oikein suunnitellulla liikuntapaikalla voi olla keskeinen merkitys syrjäytymisen ehkäisyssä nuoresta vanhempaan asti.

Ikäluokka kerrallaan tasa-arvioista suunnittelua toteuttaessa, yhtenä suurena sote kuluja aiheuttavista ryhmistä on murrosikäiset. Murrosikäisten keskuudessa liikuntaraporteissa on nähty aktiivisuustasoissa selvää kahtiajakoa. Isot tilastopoikkeamat tässä ikäluokassa vetävät trendiviivaa syrjäytymisestä kärsimiseen, lisäksi myös elintapaongelmien näkymiseen. Ne tuoteryhmät, jotka näemme tälle käyttäjäryhmälle isomman kiinnostuksen kohteena voivat yllättää monesti asiakkaamme.

Työikäisten kohdalla puhutaan julkaisuissa ongelmia käsiteltäessä työnhyvinvointia haittaavista tekijöistä, liikunta- ja tukielinten ongelmista.  Haluamme jatkossa hyödyntää PlayPlussan avulla tuotettua dataa uusilla referenssi liikuntapaikoillamme ja oppia lisää tämän ikäluokan haasteista. Etsimmekin aktiivisesti uusia soveltuvia liikuntarakentamisen projekteja, joissa asiakas on valmis tuottamaan kuntasektori terveyttä edistävää dataa yhteistyössä kanssamme. Koskee työikäisiä kuin myös muitakin ikäryhmiä lisää oppiaksemme.

Julkaisutasolla selvä korrelaatio on kuitenkin nähtävissä aktiivisen voimaharjoittelun ja työnhyvinvoinnin sekä ikääntyvien terveyden kehittymisen välillä. Tasa-arvoisessa liikuntapaikassa voimaharjoittelu on kuitenkin tuotettava käyttäjälle turvallisella tavalla ja näin ollen se ei tarkoita kuin maksimissaan 20-30% kohteista isoinertistä kuormaa tuottavia laitteita. Tämänhetkisen ulkoliikuntapaikkarakentamisen trendin emme näe täysin tukevan tätä tavoitetta. Toteamme tämän hetken liikuntarakentamisen trendin olevan keskittynyt eritoten julkisissa ulkoliikuntapaikoissa suppeasti kineettistä ketjua fasilitoivan ja isoinertisen kuormituksen keskiöön. Analyysimme PlayPlussasta lisäksi kertovat mielenkiintoista näyttöä käyttäjien tuotevalinnoista työssäkäyvien kuin myös ikääntyvien käyttäjäryhmässä. Tämä ohjaa paitsi asiakkaidemme suunnittelun tukipalveluitamme niin myös tuotteistomme suunnittelua. Toivomme aktiivisten kuntasuunnittelijoiden tarttuvan korjaavin toimin asiaan.

Loppupäätelmä

On huomion arvoista laittaa merkille kaikkien julkista rahaa nauttivien instituutioiden keskuudessa ja toiminnassa liikkumattomuuden aiheuttamien kulujen erittäin korkea hintalappu. Lisäksi oma huolemme on myös nykyisessä liikuntarakentamisen trendissä, sen jatkuessa voidaan nähdä riskiryhmien huolestuttavasti jopa välttävän liikuntaa liikuntapaikoissa, jotka tarjoavat liikuntaa ensisijaisesti aktiivisimmille liikkujille. Liikuntasuunnittelun kunnissa olisi pystyttävä huomioimaan paremmin väestörakenne ja eritoten valtiollinen liikuntatavoite sekä liikuntalaissa kirjatut tavoitteet esim. juuri motoristen haasteiden tarjonnassa ja mm. kuormitusmallivalinnoissa.

 

26.5.2021