Rambollin luoma Lapsikädenjälki-menetelmä on käytännönläheinen työkalu, joka tarjoaa uusia perspektiivejä myös leikkipaikkojen suunnitteluun. LeikkiSet ja Kekkilä yhdistivät voimansa Rambollin kanssa auttaen tukemaan lapsiystävällisten leikkipaikkojen luomista.

Lapsikädenjäljen taustaa

Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa kuntia ja kaupunkeja edistämään lasten etua sopimuksen mukaisesti. Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutuminen voidaan varmistaa lapsivaikutuksia arvioimalla.

Lapsivaikutusten arviointiin ei ole olemassa mitään yksiselitteistä tai vakiintunutta tapaa. Tämä voi johtaa siihen, että arvioinnit jäävät hyvin pintapuolisiksi eivätkä auta ohjaamaan kehittämistoimia lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin näkökulmasta oikeisiin kohtiin.

Tähän ongelmaan vastatakseen Ramboll on luonut projektipäällikkö Sanna Huhtosen johdolla Lapsikädenjälki-menetelmän, jolla lapsivaikutuksia voi tutkia ja arvioida.

Lapsikädenjälki on lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen tähtäävä menetelmä, jota voi käyttää hyvin erilaisissa yhteyksissä, olipa kyse palvelun, julkisen ulkotilan tai vaikka oppimisympäristöjen suunnittelusta. Sen ydintehtävänä on auttaa tunnistamaan keinoja, joilla lasten ja nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia voidaan tukea.

Lapsikädenjälkeä voi käyttää hyväksi myös leikkipaikkojen arvioinnissa ja konkreettisessa suunnittelussa. Tässä Ramboll yhdisti voimansa LeikkiSetin ja Kekkilän kanssa, jotka toivat konkretiaa leikkipaikkojen arviointiin ja suunnitteluun omalta osaltaan.

Noin vuosi sitten kehitetty Lapsikädenjälki on ollut jo käytössä kaupungin leikkipaikkaohjelmatöissä Espoossa ja Lappeenrannassa.

Nelikenttä havainnollistaa leikkipaikan erilaiset hyvinvointitekijät

Lapsikädenjälki-menetelmän ytimessä oleva nelikenttä havainnollistaa keinot, joilla lasten ja nuorten hyvinvointia voidaan tukea. Nelikenttä muotoutuu eri asiayhteyksissä aina uudelleen. Arvioinnin jälkeen se toimii suunnittelun työkaluna ja vaikuttavuuden seurannan apuna.

Leikkipaikkojen kehittämisen yhteydessä nelikenttä rakentuu seuraavista neljästä hyvinvointiteemasta:

• eriarvoisuuden kaventaminen
• terveyden edistäminen
• luontosuhteen tukeminen
• yhteisöllisyyden tukeminen.

Jokaisen teeman alla tarkastellaan pienempiä osatekijöitä. Esimerkiksi terveyden edistämisen sektorilla arvioidaan tarkemmin, miten hyvin leikkipaikalla toteutuvat

• liike ja liikkuminen
• sosiaaliset kontaktit ja vertaisuus
• luontokosketus sekä luovuus

LeikkiSet on tuonut Lapsikädenjälki-materiaaleihin omat konkreettiset ehdotuksensa, miten eri osa-alueiden toteutumista voidaan tukea leikkivälinevalinnoilla.

Kekkilä taas tarjoaa erilaisia kate- ja kasvualustamateriaaleja rikastamaan leikkipaikan luontokosketusta. Kekkilä on myös lanseerannut ”Sensoribaarin”, josta leikkipaikalle voidaan valita tuntumaltaan, ulkoasultaan ja ominaisuuksiltaan erilaisia luontoelementtejä leikkipaikalle.

Leikkipaikkojen moninainen rooli

Lasten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta leikkipaikoilla ja julkisilla tiloilla voi olla yllättävän tärkeä rooli.

– Kaikilla lapsilla ei ole samanlaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia, esimerkiksi maksullisia harrastuksia. Laadukkaat julkiset tilat voivatkin merkittävästi edistää tasa-arvon toteutumista lasten vapaa-ajan vietossa, avaa Huhtonen ja jatkaa:

– Toinen asia on kaupunkiympäristössä luontokosketuksen mahdollistaminen. Lapset ovat melko pitkälle vieraantuneita luonnosta, koska heidän lähiympäristössään ei ole helposti saavutettavissa esimerkiksi metsää. Parhaat leikit kuitenkin edelleen syntyvät monelle lapselle luontoelementtien kautta. Tutkimusten perusteella säännöllisellä luontokosketuksella on lisäksi selviä terveyshyötyjä. Luontokosketuksen mahdollistaminen onkin tärkeä huomioitava seikka leikkipaikkojen suunnittelussa.

Parhaimmillaan leikkipaikka myös vahvistaa yhteisöjen toimintaa sekä lasten yhteisleikkien ja sitä kautta sosiaalisten taitojen kehittymistä.

Huhtonen muistuttaa, ettei leikkipaikkoja tulisi suunnitella liiaksi ohjaamaan vain tietynlaiseen, ennalta määriteltyyn toimintaan. Leikkipaikassa tulisi miettiä myös sitä, miten leikkipaikka ruokkii lapsen omaa luovuutta ja kannustaa pitkäkestoisempiin leikkeihin, joissa pääsee kehittämään omaa ajatteluaan.

– Viimeisenä pointtina voi todeta, että on tärkeä muistaa, että lapset eivät muodosta yhtenäistä ryhmää vaan että lasten tarpeet ovat hyvin erilaisia. Leikkipaikkoja esimerkiksi suunnitellaan monesti aktivoimaan ensi sijassa liikettä, mutta yhtä lailla tulisi huomioida niiden mahdollisuudet ja merkitys rauhoittumisen tukemisessa, Huhtonen muistuttaa.

Uusia ideoita totutun tilalle

Asiakkailta saadun palautteen perusteella Lapsikädenjäljen arvo on erityisesti siinä, että se tuottaa uusia näkökulmia ja uutta ajattelun tapaa totuttuun tekemiseen.

Nykytilanteen arvioinnin lisäksi se tarjoaa konkreettisia keinoja positiivisten lapsivaikutusten lisäämiseksi. Asiakas saa käyttöönsä selkeän suunnitelman siitä, millä keinoin arvioinnin kautta havaittuja heikkouksia voi lähteä vahvistamaan.

Tarkoitus on, että asiat tuodaan käsinkosketeltavasti esille ja että arvioinnissa selitetään, miten parannukset voidaan käytännössä tehdä.

Menetelmä perustuu monialaiseen tietoon, ja siinä osallistetaan lapsia ja nuoria itse mahdollisimman paljon.

– Hyödynnämme lisäksi asiantuntijatietoa, paikkatietoa sekä ajankohtaista tutkimustietoa, kuvailee Huhtonen.

Parhaimmassa tapauksessa Lapsikädenjälki on arkinen työkalu kaikille, jotka ovat tekemisissä rakennetun ympäristön suunnittelun kanssa. Sitä voi hyödyntää erilaisten lasten sisä- ja ulkotilojen, kuten koulujen ja päiväkotien pihojen suunnittelussa.

– Leikkipaikkojen suunnittelussa tulisi rohkeasti pohtia myös aivan uusia vaihtoehtoja vanhojen totuttujen valintojen rinnalle. Parhaimmillaan leikkipaikka on kohtaamisten ja mielekkään tekemisen paikka koko yhteisölle, summaa Huhtonen.

Miten lapsikädenjälkiarvioinnin saa omalle leikkipaikalleen?

Jos Lapsikädenjälkeä haluaa soveltaa omaan leikkipaikkaansa, kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä Rambollin Sanna Huhtoseen, LeikkiSetin Sanna Korteen tai Kekkilän viherrakentamisen tuotteista vastaavaan Hannes Rummukaiseen. Lisätietoja koko menetelmästä saa parhaiten Rambollin Sanna Huhtoselta.

– LeikkiSetiltä saa myös aina tukea leikkipaikan suunnitteluun. Autamme mielellämme löytämään ne välineet, joilla voi täydentää nelikentässä puutteelliseksi havaittua osa-aluetta, toteaa LeikkiSetin toimitusjohtaja Sanna Korte ja päättää:

– Lapsikädenjäljen hyödyntäminen on keino varmistaa, että leikkipaikalla on huomioitu oikeat asiat. Ja löydetään uusia juttuja, joita ei ole osattu ajatella.